Maailman parannusta syömällä

Tiesitkö, että maailmanlaajuisesti menee hävikkiin vuosittain 574 miljardia kananmunaa, 75 miljoonaa lehmää, 3,7 biljoonaa omenaa, miljardi pussia pottuja ja 3 miljardia lohta? Suomen siivu vuotuisesta ruokahävikistä on 400-500 miljoonaa kiloa, joka halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Globaalisti ruokahävikin on arvioitu aiheuttavan 8–10 prosentin ilmastopäästöt kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä. Näin suuri vaikutus johtuu arviosta, että jopa kolmannes tuotetusta ruoasta ei päädy syötäväksi.

Jokainen voi teoillaan kantaa kortensa kekoon näissä talkoissa. Panostamalla määrän sijaan laatuun, voit vaikuttaa hävikin määrään. Hyvää ruokaahan on hauskempaa syödä kuin heittää pois, puhumattakaan kustannuksista. Vihanneksia ja hedelmiä syödessäsi älä syrji hieman käyrää kurkkua tai täplikästä banaania sen ulkonäön vuoksi. Jopa 45 % kaikista hedelmistä ja vihanneksista meneekin hävikkiin yliostamisesta johtuvan pilaantumisen ja jopa hylkäämiseen johtavien epämuodostumien takia.

Viisi vinkkiä hävikin vähentämiseen

1. Älä mene ruokaostoksille nälkäisenä. Nälkäisenä tulee sorruttua lapselliseen hötkyilyyn ja turhia ostoksia kertyy kärryyn.

2. Muista aistinvarainen arviointi raaka-aineiden kanssa. Parasta ennen -päivämäärä ei ole viimeinen käyttöpäivä!

3. Tiedä, mitä kaapeistasi jo löytyy. On turha ostaa pilaantuvia tuotteita lisää, jos entisetkin ovat vielä syömättä.

4. Ota lautaselle sen verran ruokaa kuin aiot syödä.

5. Älä osta isompaa pakkausta vain sen takia, että kilohinta on alhaisempi, jos osa ylisuuren pakkauksen tuotteesta jää syömättä.

Ruoka on parasta syötynä. Ei anneta sen mennä hukkaan – tai pidetään ainakin huoli, että annamme hävikille biojäteastian kautta uuden elämän biokaasuna ja multana.

Kuten eläimestä hyödynnetään kaikki mahdollinen syötäväksi, myös vihannekset tulisi käyttää mahdollisuuksien mukaan alusta loppuun. Hyödynnä esimerkiksi pehmeävartisista yrteistä, kuten persilja ja korianteri, myös varret silppuamalla ne aivan pieniksi hienonnettujen lehtien joukkoon. Parsakaalin varresta ja pähkinäpussin jämistä puolestaan valmistuu helposti parsakaali-pähkinäpesto, joka toimii hienosti vaikkapa kananpojan koipien lisäkkeenä. Perunoita ja maa-artisokkia paahtaessa voit hyvin paahtaa ne kuorineen, mikä antaakin vain lisämakua ja rakennetta kasviksiin. Pastat ovat mitä mainioimpia ruokia ruokahävikin pienentämisessä. Kanapastaan uppoavat niin kerman jämät, avatut kapris- ja aurinkokuivattujen tomaattien purkit kuin muutkin jääkaapin kätköistä löytyvät raaka-aineet.

Parsakaali-pähkinäpesto

1 dl paahdettuja pähkinöitä
1 parsakaalin varsi
1/2 ruukkua basilikaa varsineen
puolikkaan sitruunan mehu
1 valkosipulinkynsi silputtuna
1 dl oliiviöljyä
1 dl raastettua parmesaania
suolaa ja pippuria

Kuori parsakaalin varsi ja pilko pieneksi. Laita kaikki ainekset korkeareunaiseen kulhoon ja soseuta sauvasekoittajalla tahnaksi. Voit käyttää peston esimerkiksi pastaan sekoitettuna tai lihan ja kalan lisäkkeenä.