Usein kysytyt kysymykset

Kariniemen kananpojat syövät ainoastaan Suomessa kasvatettua viljaa. Oman pellon kokojyväviljaa saa noin 90 % linnuista. Kotitilalla oma vilja lisätään tehdasrehun joukkoon.

Lisävalkuaista kananpojat saavat soijasta. jossa tällä hetkellä on tarjolla niin GMO-vapaa kuin GMO-ainesosiakin sisältävä vaihtoehto. Koska muuntogeeninen organismi ei siirry rehusta tuotteisiin kuten esim. eläimen lihaan (EFSA 19.7.2007), lihantuottajat Suomessa voivat käyttää GMO-ainesosia sisältävää soijarehua tuotantoeläinten kasvatuksessa.

Lisätietoa tästä.

Eläinten hyvinvointi on Kariniemen kotitiloilla ensisijaisen tärkeää. Yksi hyvinvoinnin mittareista on lintujen terveys ja tällä mittarilla tarkasteltuna olemme maailman parhaita. Suomalaiset kananpojat ovat nimittäin maailman terveimpiä.

Erinomainen terveystilanne on saavutettu hyvällä tautisuojauksella ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Ennaltaehkäisevää lääkitystä ei meillä käytetä. Euroopassa tämä herättää ihmetystä, sillä monissa maissa antibiootit ovat kanankasvatuksessa yhä jokapäiväistä toimintaa.

Kariniemellä lintuja lääkitään ainoastaan terveydenhuoltoeläinlääkärin toteamaan tarpeeseen. Kaikenlaiset hormonit ovat kiellettyjä. Kariniemen terveydenhuoltoeläinlääkärin mukaan lintuja ei kuitenkaan tarvitse lääkitä käytännössä lainkaan, itse asiassa vuonna 2019 tuli täyteen kymmenen vuotta viimeisimmästä antibioottilääkityksestä! Broilerien emot saavat rokotteen yleisempiin lintujen tartuntatauteihin, kuten me ihmisetkin, jolla taataan niiden hyvinvointi. Tuotantopolven kananpoikia ei tarvitse rokottaa lainkaan.

Kerma-aromi on maidotonta. Kariniemen tuotteet ovat lähes kaikki maidottomia. Pakkausselosteesta näet aina tuotteen tarkemmat tuotetiedot. 

Kariniemen Kananpoika ja kalkkuna ovat valkoista lihaa, jonka nauttimiselle ravitsemussuositukset eivät aseta rajoituksia. Siipikarjanliha muodostaa siis oivan pohjan monipuoliselle aterialle.

Maustamattomien tuotteiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Ne ovat monikäyttöisiä. Kokkaustrendi on tehnyt monista ruoanlaittajista rohkeampia ja taitavampia makumestareita.

Hyvä vaihtoehto maustamattomissa ovat miedosti suolatut Kananpojan tuotteet. Suolaa on niissä käytetty hyvin vähän, mutta suola on ehtinyt imeytyä lihaan, jolloin kuluttaja voi keskittyä vain muuhun maustamiseen.

Pintamaustetut Kananpojan tuotteet ovat tulleet markkinoille oikeastaan kuluttajien omasta toivomuksesta. Monet arvostavat helppoa ruoanlaittoa, mutta haluavat myös kokea ja maistaa lihan oman aromin. Pintamaustetut tuotteet ovat erityisen sopivia esimerkiksi salaatteihin.

Marinoidut Kananpojan tuotteet ovat edelleen suosittuja. Marinadithan ovat kehittyneet maukkaammiksi, kun eri ainesosia on vähennetty. Perusaineksina marinadeissa ovat mausteet, rypsiöljy, vesi ja etikka. Marinointi on perinteinen lihan mureuttamiskeino ja marinoidut Kananpojan tuotteet sopivatkin erinomaisesti hauduttamiseen ja grillaukseen.

Marinadin perusaineksia ovat mausteet, rypsiöljy, vesi ja etikka tai muu happamuutta tuova ainesosa. Marinadi on yleensä lievästi hapanta. Erilaiset väkiviinaetikat ovat yleisimpiä marinadin komponentteja, mutta happamuuden ja erilaisten makujen aikaansaamiseksi käytetään myös maultaan miedompaa maitohappoa tai esim. sitruunamehua. Suolaa Kariniemen tuotteista on vähennetty viime vuosina paljon ja nykyään lisätyn suolan määrä tuotteissa on vain 0,6-1,1 %.

Natriumglutamaattia ja fosfaatteja Kariniemen Kananpojan marinadeissa ei ole.

Sakeuttamisaineita käytetään pitämään marinadin öljy ja vesi erottumattomana ja näin tuotteet saadaan maustumaan tasaisesti.

Kariniemen Hunajasiivet -tuote sisältää broilerin siipipaloja; keskiosan sekä olkanivelosan. Olkanivel on anatomiselta muodoltaan hyvin samantapainen kuin koipipala. Suurin ero on koko, olkanivel on pienempi kuin koipipala. Tuotteen valmistusvaiheessa siipipalojen eri osat marinoidaan ja tämän jälkeen ne annostellaan pakkaukseen. Pakkauksessa siipipaloja on 10-12. On mahdollista, että eri siipipalojen osien määrä vaihtelee pakkauksessa, sillä annostelussa ei siipipaloja erotella.

Kariniemen Kanapoika ja kalkkuna ovat oikeita proteiinipommeja: kypsässä fileessä proteiinia on noin 30 g per 100 g, eli keskivertohenkilöllä jo yksi filee täyttää noin puolet päivän proteiinitarpeesta. Siipikarjanlihan proteiini on ns. hyvälaatuista proteiinia, joka sisältää kaikki elimistön tarvitsemat aminohapot, eli rakennuspalikat, joita tarvitaan mm. lihasten rakentamiseen. Kaikissa Kariniemen lihatuotteissa on merkintä "runsasproteiininen" osoittamassa niiden hyvää proteiinipitoisuutta.

Broilerin ja kalkkunan liha sisältää runsaasti proteiinia, vähän rasvaa ja sekin on pääasiassa hyvälaatuista pehmeää rasvaa. Lisäksi siipikarjanliha on hyvä B-vitamiinien lähde, sieltä saadaan kaikkia elimistön tarvitsemia B-vitamiineja. Siipikarjanliha on myös monipuolinen kivennäisaineiden lähde. Ainoastaan hiilihydraatteja tai C-vitamiinia ei siipikarjanlihassa ole, muutoin se on melkoinen ravitsemuspakkaus.

Elintarvikelainsäädäntö edellyttää, että pakkausten ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan suolapitoisuus, joka lasketaan tuotteen sisältämäsä natriumista. Liha sisältää aina luontaista natriumia ja tämä on siis laskettava ravintosisältötaulukkoon suolaksi. Asia selvennetään pakkauksissa merkinnällä: Tuotteen suolapitoisuus johtuu yksinomaan luontaisesti esiintyvästä natriumista.

Kariniemen Paistileike on rakenteeltaan erilainen kuin esimerkiksi filee, joka on kokonainen pala. Paistileike leikataan broilerin reisiosasta, joka koostuu useammasta pienestä paistista. Tästä johtuen raaka-ainetta leikatessa leikkeen sisäpinta jää epätasaiseksi. Paistileikkeen ulkopinta puolestaan jää tasaiseksi, koska siitä on poistettu vain nahka. Paistiliha on maukasta ja rakenteeltaan mehevää, koska siinä on myös rasvaa. Tuote sopii niin pannulle, grilliin kuin uuniruokiin. Se on erityisen hyvää haudutettavissa ruuissa, joista suuren suosion on saavuttanut esimerkiksi pulled chicken.