Vastuullisuus

Kariniemen tapaan

Tavoitteemme on olla paras ja vastuullisin vaihtoehto, kun valitset kananpoikaa lautasellesi.

Meillä hyvä syntyy hyvästä.

Kariniemen® ilmastoresepti 

Uskomme, että hyvä syntyy hyvästä. Siksi Kariniemen kotitiloilla tuotantoketjua on kehitetty ja ympäristövaikutuksia pienennetty jo 2000-luvulta asti. Nyt tiloilla on aloitettu seuraava kehitysvaihe, jonka tavoitteena on viedä sopimustuotanto kohti entistä vastuullisempaa ruoantuotantoa — ilmastoreseptillä hiilineutraaliksi viimeistään 2040.

Aluksi laskimme hiilijalanjäljen kymmeneltä Kariniemen pilottitilalta. Kariniemen Kananpojan hiilijalanjälki oli näillä tiloilla keskimäärin 2,4 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden. Laskennassa on käytetty Kariniemen kotitilojen tilakohtaisia lähtötietoja vuosilta 2019 ja 2020.* 

Vuonna 2020 hiilijalanjälkilaskenta toteutettiin ensimmäistä kertaa myös laajemmalle kotitilajoukolle pilottitilalaskennan lisäksi. Laajemmassa laskennassa oli mukana 48 Kariniemen kotitilaa, mukana oli siis noin 60 % Kariniemen kotitilallisista Suomessa. Tämän laskennan hiilijalanjälkitulos oli 2,6 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden.* Kasvukauden tuomat vaihtelut satotasoissa vaikuttavat aina hiilijalanjälkeen. Tämän vuoksi laajemman laskennan hiilijalanjälkitulos on hiukan suurempi kuin pilottitilojen hiilijalanjälki. 

Kehitystyössä tilojen apuna ovat ekosysteemikumppanit, joiden avulla tiloille luodaan omat reseptit, joilla hiilijalanjälkeä edelleen pienennetään. Kotitiloilla keskitytään peltoviljelyyn, koska pellon satotason nostaminen, kasvipeitteisyyden lisääminen ja täsmälannoitus ovat tilan hiilijalanjäljen kannalta merkittäviä tekijöitä. Pilottitilat saavat käyttöönsä myös tekniikkaa, jonka avulla pellon hiilensidontaa voidaan todentaa.

Me haluamme tarjota kuluttajille entistä maistuvampaa elämää – tänään ja huomenna. Uudet toimenpiteet kotitiloilla varmistavat, että kuluttaja voi syödä suomalaista Kariniemen kananpoikaa hyvällä omalla tunnolla nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteemme on olla paras ja vastuullisin vaihtoehto, kun valitset lihaa lautasellesi.

Laskenta kattaa broilerituotannon arvoketjun maatilalta vanhempaissukupolven eli emokanojen kasvatuksesta ja munista lähtien tuotantolaitoksen portille asti sisältäen broilerin kasvatuksen aikaisen rehuntuotannon, lantajärjestelmän, energian, kuivikkeen ja kuljetusten ilmastovaikutukset. Hiilijalanjäljen laskenta perustuu kansainvälisiin ISO-standardeihin ja IPCC:n suosituksiin ja sen on laskenut VTT.

Tutustu tässä kehittyvään tuotantopolkuumme ja vieraile myös mobiilaitteella virtuaalitilallamme ar.kariniemen.fi

Kariniemen kotitilat sijaitsevat Länsi-Suomessa

Kariniemen
kotiseutu – hyvä
syntyy hyvästä

Kariniemen kotiseutu – hyvä syntyy hyvästä

Kariniemen 78 kotitilaa muodostavat Länsi-Suomessa pienen yhteisön 80 kilometrin säteellä Rauman kanaruokayksiköstä. Kaikkien kananpoikien kotitila tiedetään, ja siksi Kariniemen kananpoika onkin lähiruokaa parhaimmillaan.

Tutustu kotitiloihin tarkemmin täällä.

Tipu kuoriutuu

Tipujen haudonta kestää 21 vrk ja 10 h, jonka jälkeen ne tuodaan kuoriutumisen jälkeen puhdistettuun halliin ruoan ja juoman äärelle pehkua kuopsuttelemaan.

Pehkulla tepastelevat tiput ovat molempaa sukupuolta, kukkoja ei erotella.

Kotitiloilla
ammattitaito kehittyy
ja periytyy

Kotitiloilla ammattitaito periytyy ja kehittyy

Yleensä perheen lapset osallistuvat kotitilan askareisiin pienestä pitäen. Täten myös sukupolvenvaihdokset tapahtuvat saumattomasti.

Esimerkiksi Laaksosten kotitilalla on varttunut aikuisikään jo seuraava kananpoikien kasvattajasukupolvi ja vanhempien mielestä on hienoa, että lapset Leo ja Charlotta haluavat jatkaa ja kehittää vanhempien osaamista.

Tutustu lisää sekä Laaksosten kotitilaan että muihin kotitiloihin täällä.

Tuulimylly

Oma energia
turvana

Oma energia turvana

Monilla kotitiloilla on käytössä sekä tuuli- että aurinkoenergiaa, myös haketta käytetään. Kananpoikien tilat pidetään tasalämpöisenä, että niillä on sopivat olosuhteet kaikkina vuodenaikoina.

Kotitilat pyrkivät olemaan mahdollisimman omavaraisia ympäristöä kunnioittaen.

Lintujen hyvinvointi
huomioiden

Lintujen hyvinvointi huomioiden

Kananpoikien olosuhteita ja hyvinvointia tarkkaillaan 24 tuntia vuorokaudessa valvontalaittein, unohtamatta ihmissilmää ja säännöllisiä tarkistuskäyntejä päivittäin.

Viimeisimpänä Kiiskin kotitilalla on pilotoitu tekoälyn käyttöä kananpoikien hyvinvoinnin seurannassa. Alustavat tulokset kertovat, että kananpoikien aktiivisuus säilyy koko eliniän ajan ja lajityypillinen käyttäytyminen säilyy.

Kiiskin tilan päiväkirjapäivityksiä voit seurata tarkemmin täällä.

Vapaana pehkulla
kuopsutellen

Vapaana pehkulla kuopsutellen

Mielikuva, että kananpojat elävät häkeissä on myytti! Kananpojat saavat tepastella täysin vapaana puhtaalla pehkulla kuopsutellen. Ruokaa ja juomaa on vapaasti saatavilla ja löytyypä kanalasta myös erilaisia virikkeitäkin, joilla touhuta.

Virikkeitä ovat esimerkiksi rehulinjoissa roikkuvat sählypallot, erilaiset narut ja kiiltävät prikat. Kananpojat ovat uteliaita eläimiä. Ne tykkäävät nokkia ja tutkia erivärisiä ja - muotoisia esineitä. Lisäksi linnuille on rakennettu orsia, jossa kanat voivat halutessaan köllötellä. Orsille nouseminen on kanoille luontaista käyttäytymistä. Myös Vaa'at toimivat eräänlaisina keinuina ja ne ovatkin melkoisen suosittuja. Turvepehku ja mukana tulleet puun pätkät ja juurakot, sekä täysrehun joukossa olevat oman tilan täysjyvät antavat myös linnuille virikkeitä, sillä ne mahdollistavat ruoanhakukäyttäymisen toteuttamista.

Terveenä
ilman lääkkeitä

Terveenä
ilman lääkkeitä

Eläinten hyvinvointi on Kariniemen kotitiloilla ensisijaisen tärkeää. Yksi hyvinvoinnin mittareista on lintujen terveys ja tällä mittarilla tarkasteltuna olemme maailman parhaita. Suomalaiset kananpojat ovat nimittäin maailman terveimpiä.

Erinomainen terveystilanne on saavutettu hyvällä tautisuojauksella ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Ennaltaehkäisevää lääkitystä ei meillä käytetä. Euroopassa tämä herättää ihmetystä, sillä monissa maissa antibiootit ovat kanankasvatuksessa yhä jokapäiväistä toimintaa. Kaikenlaiset hormonit ovat kiellettyjä.

Kotitilan
viljaa syöden

Kotitilan viljaa syöden

Kariniemen kananpojat syövät ainoastaan Suomessa kasvatettua viljaa. Oman pellon kokojyväviljaa saa noin 90 % linnuista. Kotitilalla oma vilja lisätään tehdasrehun joukkoon kokonaisina jyvinä.

Tehdasrehu sisältää vitamiinit ja hivenaineet. Myös tehdasrehuissa käytetään ainoastaan kotimaista viljaa. Kaikki kananpojat saavat 100%:sti suomalaista viljaa. Lisävalkuaista kananpojat saavat soijasta.

Kotiseutu kartalla, Rauman ja Turun ympärillä

Ainutlaatuinen
puhdas ruoka-aitta

Ainutlaatuinen puhdas ruoka-aitta

Länsi-Suomen sanotaan oleva Suomen ruoka-aitta. Ravinnerikkaat ja viljavat pellot, sekä meren läheisyys ovat ideaaleja mm. viljan kasvulle, joka on pääosin kananpoikien ravintoa.

Raumalla tavoitteena 0% jätettä

Uusi ekologinen
kanaruokatehdas

Uusi ekologinen
kanaruokatehdas

Kariniemen kananpoikatuotteet valmistetaan Raumalla Euroopan vastuullisimmassa ja teknologialtaan uudenaikaisimmassa kanaruokayksikössä.

Ympäristövaikutusten minimoimiseksi mm. hyödynnetään prosessien eri vaiheissa syntyvää hukkalämpöä. tavoitteena on oman tuotannon hiilineutraalius vuoden 2025 loppuun mennessä!

Kanaruokaekspertti
kuuntelee, keksii
ja kehittää

Kanaruokaekspertti kuuntelee, keksii ja kehittää

Kariniemellä kuunnellaan kuluttajaa ja seurataan ruokatrendejä aktiivisesti. Löydätkin moninaisia Kariniemen merkillä olevia sekä maustettuja että maustamattomia kananpoikatuotteita kauppojen hyllyiltä.

Lanseeraamme kolme kertaa vuodessa uusia tuotteita. Kaikkiin tuotteisiin voit tutustua täällä
 
 

Maukkaat ja kevyet
kanaruokasuosikit
arkeen ja juhlaan

Maukkaat ja kevyet kanaruokasuosikit arkeen ja juhlaan

Kaikki kotisivuillamme olevat sadat kanaruokareseptit ovat kokkiemme kehittämiä ja testaamia. Klassikoita tai trendejä, parhaat ateriat syntyvät Kariniemen mehevästä kananpojasta.

Selaa reseptejä täältä ja kokkaa maukkainta Kariniemen kananpoikaa.