Ilmastotekoja maatilatasolla
Vuosi vaihtui ja taivaalla raketit paukahtelivat. Itse tyydyin tänäkin vuonna katsojan rooliin, enkä ostanut yhtään rakettia. Toivotan kaikille blogin lukijoille hyvää alkanutta vuotta!
Linnut ovat vielä muutaman päivän meillä ja sen jälkeen alkaa rutiinitoimenpiteet hallien siivouksessa ja desinfioinnissa. Lanta ja pehkut menevät tällä kertaa Turun seudulle luomuviljatilalle lannoitteeksi. Tämä on hyvä esimerkki kiertotaloudesta. Näin lannassa olevat arvokkaat ravinteet tulevat hyödynnettyä. Lisäksi broilerinlanta sisältää maaperän kannalta hyvää mikrobi- ja pieneliötoimintaa sekä se lisää maan multavuutta. Samalla mahdollistetaan hyvien satotasojen tavoittelu.
Lannankierrossa teen yhteistyötä kolmen eri luomuviljatilan kanssa. Osa lannasta jää meidän kotitilallemme, näin voin pienentää ostolannoitteiden määrää. Tämä pienentää myös tilamme hiilijalanjälkeä.
Vihreää sähköä
Tilallemme ostettu sähkö on vihreää eli se on sertifioitua tuuli- tai vesivoimalla tuotettua. Omat aurinkopaneelimme ovat olleet toiminnassa nyt puolitoista vuotta. Ensimmäinen kalenterivuosi tuli juuri täyteen ja 27,7 kWp tehoiset aurinkoseuraajat tuottivat 37 300kWh eli noin kolmanneksen tilan vuosikulutuksesta.
Tilamme rakennukset ovat lämmenneet hakkeella jo vuodesta 2007 lähtien. Myös kuivurimme on kuivannut hakkeella samasta vuodesta. Samalla olemme säästäneet kaiken kaikkiaan satoja kuutioita öljyä. Hakepuut hankitaan paikallisen metsänhoitoyhdistyksen kautta tai omista metsistä.
Öljylämmityksetkin tilalta vielä löytyvät, mutta niitä pidetään vain varajärjestelminä. Lämmityksen tulee olla varmatoiminen, sillä untuvikkojen saapuessa hallissa pitää olla 32 astetta lämmintä ulkolämpötilasta riippumatta!
Kuulin, että Kariniemen kotitiloista 39 tilalla on aurinkopaneelit ja hakelämmitys on käytössä 68 tilalla. Jopa omaa tuulivoimaa löytyy myös muutamalta tilalta. Kotitiloja on yhteensä 79. Vihreän energian käyttö kasvaa vuosivuodelta ja Kariniemen kananpoikien hiilijalanjäljen pienentämiseksi tehdään jatkuvasti töitä ketjun joka vaiheessa.
Oman tilan viljat
Me tuottajat voimme vaikuttaa kananpojan hiilijalanjälkeen parhaiten oman tilan rehun kautta. Pelloilla on
mahdollista maksimoida hiilensidontaa, kun biomassaa on paljon, sato onnistuu ja tuotantopanosten käyttö on optimoitu.
Syksyllä kasvatin syysvehnän viljelyalaa noin 30 hehtaariin. Koputetaan puuta, mutta tällä hetkellä on hienoa, että Varsinais-Suomessa on lumipeite ja jatkuva pakkanen, jotka suojaavat kasvustoa talvituhoilta. Hyvä syysviljakasvusto aloittaa hiilensidonnan aikaisin keväällä. Sadoissa onnistuminen on erityisen tärkeää kahden kehnon satokauden jälkeen.
Vehnän lisäksi meillä on viljelykierrossa myös kauraa. Kaurat kuoritaan ja sitä lisätään ripaus oman tilan vehnän ja ostorehun sekaan. Erilaiset jyvät ovat linnuille mielekästä nokittavaa. Kauran kuoretkin saadaan hyödytettyä polttamalla hakkeen seassa.
Halusin yllä avata niitä käytännön toimenpiteitä, joita meidän tilallamme on tehty ympäristön, puhtaan ja terveellisen ruoan eteen jo vuosien ajan. Toivottavasti onnistuin ja löysit jotain uutta!